Tarina saa draagisen käänteen. Tästä osasta tuli ehkä lyhyempi kuin ajattelin, mutta korvaan sen pidentämällä seuraavaa osaa, koska pääni löi tyhjää tätä kirjoittaessa. En voi uskoa kuinka nopeasti lokakuu, maaginen kuukausi on mennyt. Kohta se on ohi... tämän jälkeen on enää yksi osa sarjaa.
Nauttikaa! :)
Charlotte: Marina.. siitä aamuisesta.. tuota anteek-
*pelokkaana*
Hän ei edes vastaa. Kuinka tylyä! EI. Minun ei tarvitse pyytää anteeksi siltä ihmistytöltä. Minä lähden sovittamaan tyrmäävää Halloween juhla-asuani.
Alison: Hei, Marina! Mihin se Charlotte nyt katosi?!
Marina kävikö Char..
Marina: Lähden nyt. Lupaan, etten kerro salaisuuttanne. Haluan vain kotiin täältä.
Alison; Odotapas nyt hetki! En sanonut, että voisit vain lähteä heti. Haluaisin selittää sinulle, mitä täällä oikein tapahtuu.
Katsos kun me erilaiset kunnioitamme oikeuksia enemmän kuin ihmiset. On sovittu, että lokakuun ajan saamme antaa kärsimystä niille, jotka meitä sortavat, luonnonkatastrofejen avulla. Eikö olekin kaunis taivas? Myrsky alkaa taas, ihanaa!♥
Marina: KAUHEAA, TULEEKO MAAILMAN LOPPU?!!
Alison: Ei, mutta kyläsi luultavasti tuhoutuu ja saamme vihdoin kostomme. Isäsi ei varmaan kertonut, että paikalliset erilaisten kodit tuhopoltettiin? Kyläläistesi toimesta. Isäsi johti heidät kartanollemme.
Marina: Minun isäni on tärkeä mies! Hänellä oli varmasti hyvä syy siihen.
Alison: Et voi olla noin sinisilmäinen. Isäsi vihaa erilaisia! Ja varsinkin vampyyreja! Anteeksi nyt, minä vain kerron totuuden.
Marina: Minun on silti pakko varoittaa ihmisiä! He ovat vaarassa!
Alison: Kuule. Sinä jäät. Otan sinut mukaan huomisiin Halloween juhliin tyttönen. Saat elää, mutta et lähteä ennen kuin annan luvan.. tai muuten Charlotte saa hoitaa asian.
Marina:...
Tehdään näin: Puen sinut johonkin asuun ja luon sinulle uuden identiteetin. Luotan siihen, että pystyt huijaamaan erilaisia, omalaatuinen tyttö.
♥ Alison, Marina, Charlotte
